Myyrmäen asumiskeskuksen ensimmäisen kerroksen julkisivun graafisen betonin kuvien takana on taiteilijan vapaudella esitetty ote Vantaan alueen esihistoriasta – Kampakeramiikasta sukupuuttoon kuolleisiin eläinkunnan edustajiin.

Graafiset paneelit on suunniteltu siten, että erilliset kuviopaneelit muodostava kokonaisuuden. Eri kuviopaneeleita on yhteensä viisi kappaletta ja isompia erilliskuvia omaavien paneelien sijoittelussa on otettu huomioon rakennuksen aukotus (ikkunat & ovet). Paneeleihin on kerätty Myyrmäen alueen ja lähiseutujen asutushistoriaa, joka ulottuu kauas kivikaudelle. Erilliset kuvat on sijoitettu paneeleissa eri maakerrostumien sekaan ja/tai erilliskuvioiden takaa näkyy kasvillisuuden siitepölyanalyysia historiaa.

Myyrmäen asumiskeskuksen läheisyyden arkeologiset kaivaukset ovat merkittävällä tavalla muuttaneet käsitystä koko Suomen esihistoriasta ja ansaitsee näkyvän paikan nykypäivän elämässä.

Jääkaudella Pohjois-Eurooppaa peittänyt mannerjäätikkö vetäytyi nykyisen Vantaan alueen päältä yli 10000 vuotta sitten. Aluksi jään alta paljastui rikkonaista saaristoa. Maisema muuttui nopeasti – maa kohosi ja saaret kuroutuivat mantereeksi, merenlahdet kuivuivat ja joet muokkaantuivat. Vantaalla oli useita asuttuja paikkoja, vanhin näistä sijaitsi Nissbackassa yli 9000 vuotta sitten. Asutut paikat Vantaalla olivat meren rannikolla tai mereen laskevien jokien varrella – yksi näistä asuinpaikoista, Jönsas, sijaitsi nykyisen Myyrmäen alueella juuri Myyrmäen asumiskeskuksen tontin kaakkois-kulmassa. Myyrmäen alueella on todennettua asutusta ollut jo mesoliittisella kivikaudella eli esikeraamisella ajalla. Suomessa opittiin valmistamaan keramiikkaa yli 7000 vuotta sitten ja Myyrmäen alueelta on löydetty varhaisimmat keramiikan jäänteet varhaiskampakeramiikan kaudelta. Tosin kampakeramiikan kauden astioiden sirpaleita ei Myyrmäestä ole löydetty vaikkakin muualta Vantaalta kyllä. Varhaiskampakeramiikan ajasta eteenpäin Myyrmäessä on todennettuja jälkiä asutuksesta arkeologisten löytöjen perusteella – joskaan ei löydökset ole yhtä mittavia kuin varhaiskampakeramiikan ajan löydökset.

 1970-luvulla aloitetuissa kaivauksissa on tullut esille normaalista arkielämästä kertovia löytöjä, kuten kiviesineitä, saviastioiden paloja, palaneen luun sirpaleita jne. – Näistä on ammennettu Myyrmäen asumiskeskuksen julkisivuaiheita.

·         Työvälinelöytöjä: alkeelliset kirveet, tasataltat, poikkiteräiset kvartsinuolenkärjet, piikivestä tehdyt nuolenkärjet, siimapainot, liuskeveitset, luukoukut siimapainoineen (kalastukseen) jne.

·         Astiat: Saviastiat – Huom. Kampakeramiikan astiat ovat olleet usein suurikokoisia, 10l, suippo- tai pyöreäpohjaisia ruukkuja

·         Koriste-esineet: ihmis- ja eläinsavi-idolit, korut

·         Luuaines (pääasiassa nuorakeraamiselta kaudelta): Hylkeet, hirvet, majavat, saukot, jänikset, sorsalinnut ja kalat sekä pyöriäiset – Huom. Vantaan osteologisen analyysin kuningas on hylje! Hylkeen luita on tunnistettu kaikilta niiltä asuinpaikoilta, joilta lajeja on yleensä pystytty tunnistamaan. Hylkeen luita on tunnistettu yli 3000kpl. Hylkeen luita on moninkertaisesti hirven luihin nähden. Vantaan esihistoriallisen väestön tärkein pyyntikohde on ollut hylje (liha, nahka, rasva). Norppa on ollut yleisin luulöytö. Muita luulöytöjä ovat koira, kettu, villisika… ja laiduneläimet kuten lammas, hevonen, nauta, sika. Lintujen luita on tunnistettu  sinisorsasta taviin ja kaakkuriin. Huom! Suomesta on löydetty kymmenkunta mammutin luuta (neljä pääkaupunkiseudulla) 43000-22500 vuotta vanhoja, jotka ovat ajalta ennen viimeistä jääkautta. Mammutti näin ollen ansaitsi paikkansa julkisivussa.

·         Kuoret: Pähkinäpensas eli hasselpähkinä. Vesipähkinän hiiltyneitä jäänteitä on löytynyt Suomesta – ei kuitenkaan Vantaalta.

·         Kasvijäänteet: Mustikka, puolukka, vadelma, mansikka, sianpuolukka jne.

Lähteet

·         Myyrmäki Kampakeramiikasta kauppakeskukseen – Kellastupa Oy, Toim Jukka Hako - 2009

·         Vantaan esihistoria – Sirpa Leskinen, Petro Pesonen – julk Vantaan kaupunki, Toim Veikko Kallio - 2008

MYYRMÄEN ASUMISKESKUS

Ruukkukuja 8, Myyrmäki 

Uudisrakkennus

VAV Palvelukodit Oy / Lujatalo Oy

Myyrmäen asumiskeskuksen valmistui syksyllä 2019. Kiinteistöön 199 asunnosta 135 on palveluasuntoja ja 64 ryhmäkotipaikkoja. Lisäksi talossa on yhteisiä tiloja asukkaiden käyttöön.

valokuvat ja graafisen betonin kuviosuunnittelun: P&R Arkkitehdit